Note to self: when work feels good

The past few months have been exceptionally good with thesis project and the amount of text that I have been able to write seems to be more than during the past year(!). All the pieces seem to fall in right places and for the first time I can safely say “I know what I’m doing”, which seems and feels remarkable. I have been able to keep the deadlines I have made for myself, where I have worked with each chapter for one month (although in July I worked with the first three chapters) and then submitted the chapters to my supervisors. This month I will work with chapter six, which is mostly about identities and privacy, and November is dedicated for the final (!) conclusions. My funding will end after Christmas, which has also been a good motivator, and hopefully I can manage to submit the entire thesis for final reviews somewhere around New Year or so.

Amazing.

The disposition seems almost like alive, since it keeps changing during the process and it’s so much fun to read old versions of the file. Here is one from exactly one year ago, and the latter one is from today.

Screen shot 2013-10-09 at 11.05.43 AMScreen shot 2013-10-09 at 11.06.48 AM

 

But now, back to work, this is a marathon, not a sprint and I have to get some reading done for today!

Advertisements

Awesome

 

 

A friend of mine has this Bill Murray meme as her Facebook profile picture and it cracks me up every time. There’s a collective thesis angst virus going on with my PhD colleagues. It seems that sometimes being a PhD student is the only thing defining what, how and who we are, and there are no other defining factors. But sometimes we need to detach ourselves and just be us, as individuals who we were before our thesis project. With the words of Fight Club, ‘I am not my PhD thesis’, I am awesome.

Research in Thailand/tutkimusta Thaimaassa

Olimme puolisoni kera Thaimaassa viettämässä kuherruskuukauttamme nyt elokuussa ja kiersimme muutamia saaria reppureissaten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Continue reading “Research in Thailand/tutkimusta Thaimaassa”

Päivän treeni tai päivän asu

Syksy on täällä taas ja ilmojen viilenemisen myötä myös työmotivaatio on kohonnut roimasti. Kesällä ilmeisesti aivot jotenkin ylikuumenevat, vaikka tälle kesää ei noita helteitä oikein herunut parin viime vuoden tavoin. No, häämatka Thaimaaseen tankkasi D-vitamiinit kohdilleen ja on ollut hyvä palata taas arkiseen työrytmiin.

Continue reading “Päivän treeni tai päivän asu”

Good music, good mood

The Finnish television has been following the international example for quite some time and singing competitions – or to be straight, American Idol – were the first to start the flow of talented people showing their (singing) skills in front of the television audience. However, the past years have proved that especially the participants in the Finnish Idol have been either joking or just plain.. nngghh. Not the kind of goose pumps you get – and want to get – when watching these kinds of programs.

Voice of Finland has been an exception. It’s been delightfully positive by the very foundation of it, since the judges do not wish to crush anyones dreams, but to train already talented people to be even better. (Also, there was a tight screening before the program actually began on air.)

I’m down with a nasty flu and this program is definitely making my evening better. It feels like watching a full concert, not a competition. I’m voting for Kimmo Härmä. Rock ‘n roll!

Visuaalista oppimista ja animaatioita

Kuolema ja virtuaalisuus tuntuu herättävän kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisesti yhä enemmän ja enemmän. Viimeisen neljän kuukauden aikana minua on haastateltu kolmesti lehteen, sekä yhdesti radioon ja televisioon aiheesta. Aiheen ajankohtaisuus on välillä saanut pohtimaan miksi en päättänyt tehdä artikkeliväitöskirjaa, mutta jokin monografiassa kuitenkin vain viehättää edelleen.

Vaikka omasta mielestäni olen aiheeni suhteen hyvin ajan hermolla, tulee silti aina välillä vastaan uusia tuulia, tapahtumia ja kirjoituksia, joista en ole vielä kuullut hiiskahdustakaan. Onneksi on internet. *virne*

Austinissa, Teksasissa, oli maaliskuun puolella mielenkiintoinen paneelikeskustelu “Digital Death” South by Southwest konferenssissa. Löysin tapahtumasta kirjoituksen Entrustet HIWI Blogista, (jossa niin ikään pohditaan erilaisia ongelmia ja ratkaisuja mitä digitaalisen omaisuuden suhteen tulee esimerkiksi perinnönjaossa.) Seminaarin paneelikeskustelusta on olemassa video, mutta halusin vain jakaa käsittämättömän upean muistiinpanokuvan, jonka ImageThinkin edustaja teki keskustelusta (klik suuremmaksi!).

Tätä vastaavanlaista piirrostekniikkaa on käytetty myös RSA Animaten videoissa (esim. alla), joissa erilaisista luennoista ja lyhyistä puheenvuoroista on tehty piirrosanimaatiota. Itse olen visuaalinen oppija, enkä jaksa keskittyä luennolla yms., jos minulla ei ole mitään katsottavaa luentosalin edessä. Harvoin pelkkä puhuja kykenee omalla persoonallaan ja karismallaan pitämään yllä mielenkiintoani. Rakastan myös miellekarttoja, mutta niiden visuaalinen ulkonäkö ei ehkä yllä ihan näiden esimerkkien tasolle.

Omaa kivaa kentällä

Second Life kenttätyöt alkaneet. Hahmon liikuttelu ja maailmaan liittyvien yksityiskohtien opettelu vie yllättävän paljon aikaa. Siinä sivussa on kuitenkin löytynyt kaikkea mielenkiintoista. Valitettavasti desktop videointi ei vielä ole ollut mahdollista, mutta uuden päivitetyn Snow Leopardin myötä sekin tulee olemaan pian mahdollista.

Kivaa. 🙂