Informantteja ja fenomenografiaa

Informantteja ja haastateltavia on ollut yllättävän vaikea saada. Muutama ihminen on lupautunut vastaamaan tekemääni kyselyyn, mutta tähän mennessä vain kaksi on varsinaisesti vastannut siihen. Aihe on kuitenkin sen verran arka, että tuntuu varmasti oudolta saada viesti “hei olen väitöskirjatutkija Turun yliopistosta ja..”

Jotain auringon pilkahduksia. Otin yhteyttä Lintukodon ylläpitäjään ja kysyin voisiko virtuaalikynttiläosioon lisätä linkin tutkimuspyyntööni. Ylläpitäjä suostui ystävällisesti tähän ja tarjosi jopa kaikkien vuodesta 2001-2010 tähän aamuun saakka sytytettyjen kynttilöiden listauksen, jolloin voin tarkastella niiden sisältöjä. Kyseessä on noin 60 000 kynttilää, joista sivuston ylläpitäjän Aapo Puskalan mukaan noin 5% on täysin asiattomia. Jonkinlaisen avainsana-analyysimetodin avulla tuntuisi järkevältä tavalta käydä tekstejä lävitse. Vinkkejä otetaan vastaan.

Fenomenografinen lähestymistapa (ks. mm. Tervakari 2005) on olennainen läpi koko tutkimukseni, sillä on kiinnostunut niistä mielikuvista, asenteista ja odotuksista, joita virtuaalisiin muistomerkkeihin asetetaan. Facebookin-muistoryhmien seinäkeskustelujen ja Lintukodon virtuaalikynttilöiden lähiluvun avulla on toivon mukaan mahdollista muodostaa käsitystä siitä, miten tällainen muistamistapa koetaan. Virtuaalikynttilät tuntuvat olevan uskomattoman suosittuja ja Lintukoto onkin yksi ensimmäisistä sivustoista, joka tätä on tarjonnut.

“Kahvipöytäkeskusteluissa” olen kuitenkin edelleen kohdannut hämmästyttävän paljon negatiivisia asenteita. Ilmeet ovat kummastuneita, tuhahdukset vähätteleviä ja ilmaukset kuten “eihän se ole oikeaa” ja “kuka tuollaista nyt viitsii” ovat yleisiä. Tällaiset asenteet on kuitenkin asetettava kontekstiinsa, sillä tutkin niitä ihmisiä, jotka käyttävät internetiä surutyöhön ja kunnioittamiseen, en heitä, jotka eivät käytä.

Tarkoituksenani ei olekaan yleistää “kaikki tekevät näin”, kuten antropologiassa ei ole tapana ollutkaan tehdä. Myös fenomenografiassa pyritään yksilölähtöisyyteen ja kontekstisidonnaisuuteen. Tiettyjä yleisluontoisia linjauksia on kuitenkin mielestäni mahdollista tehdä, meitä on – loppujen lopuksi – tällä pallolla se seitsemän miljardia, joten eiköhän sieltä muutama samaan poteroon menevä löydy.

Advertisements