Verkkoväkivaltakyselyn alustavia – yllättäviä – tuloksia

Kesähelteet saapuivat juuri parahiksi, kun pitäisi istua koneen äärellä tiiviisti nenä ruudussa artikkeleita kirjoittaen. Yleensä kelien lämpenemisellä on suora yhteys työtehokkuuden laskemiseen, mutta takapihan terassilla on yllättävän hyvä työskennellä myös kovemmallakin helteellä. Puhumattakaan parvekkeen riippukeinusta, jossa työskentelen yleensä luettavien tekstien parissa. Tällä hetkellä työn alla on useampi teksti liittyen suunnitteluantropologiaan (design anthropology) ja Facebookin sururituaaleihin, sekä pari katsausta internet etnografiaan ja verkkoväkivaltaan.

Jälkimmäiseen liittyen: kyselyni verkkoväkivallasta on ollut nyt hiukan alle kaksi viikkoa avoinna ja se sai jo ensimmäisen aukioloviikkonsa aikana yli 300 vastausta. Sen on huikea määrä ja kyselyn suosiosta itsekin innostuneena tavoittelen nyt vähintään 500 vastaajaa. En ole vielä päättänyt milloin suljen kyselyn, mutta arvelisin sen menevän elokuun loppuun. Kaikkien vastanneiden keskenhän arvon myös neljän kappaleen Finnikino-elokuvalippupaketin, joten osallistu ihmeessä sinäkin! Mikäli olet jo osallistunut, jaa tietoa eteenpäin.

Tällä hetkellä vastaajien sukupuolijakauma on edelleen hyvin naisvoittoista, mikä tutkitusti on usein kyselyjen ongelma* ellei itse tutkimuskysymys tähtää juuri tähän jakaumaan. Väitöskirjassani törmäsin ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti tähän ilmiöön, mutta siihen vaikutti myös aihe: naiset aktivoituvat yleensä useammin surun ja kuoleman keskustelusta.

Näyttökuva 2015-07-02 kello 14.22.06

Muissa demografisissa tiedoissa korostuu vastaajien nuorehko ikä sekä vuositulojen alhaisuus (alle 15.000€/v), minkä oletan korreloivan suoraan toisiinsa ja toistaiseksi oletankin vastaajien olevan opiskelijoita.

Näyttökuva 2015-07-02 kello 14.22.14

Vastaukset ovat myös ilahduttavan yksityiskohtaisia avointen osioiden saralla, sillä en odottanut niin yksityiskohtaista pohdintaa ja mietiskelyä teemasta. Moni on kirjoittanut hyvin laajoja pohdintoja kokemuksistaan, mikä tutkijalle on valtavan suuri aarre. Kiitos kaikille vastaajille siis jo nyt! Vastaajista myös noin 34 henkeä on kertonut itse olleensa väkivaltainen verkossa, mutta nopean silmäilyn perusteella väkivalta on liittynyt kiihtyneeseen mielentilaan ja keskustelun ns. “raiteilta lähtemiseen”, eikä esimerkiksi vakavampaan systeemaattiseen häirintään ja ahdisteluun.

Toistaiseksi kiinnostavin osio tutkimuksellisesti on ollut tunteita käsittelevä osio. Halusin ymmärtää millaisia tunteita aiheuttavat itse koettu, itse aiheutettu sekä jota kuta toista kohtaan nähty verkkoväkivalta.

Näyttökuva 2015-07-02 kello 14.43.34

Häpeä näyttäisi olevan pääasiallisin tunne itse aiheutetusta väkivallasta. Mikäli vastaajamäärän kasvaessa ei tämä osio muutu, näyttäisi tämä poikkeavan radikaalisti omasta ennakko-oletuksestani eli vahingonilosta. Olen erittäin yllättynyt ja innoissani tästä tuloksesta! Hyvin kiinnostavaa.

Vihapuhe verkossa on ollut muutoinkin paljon esillä sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Esimerkiksi juhannuksen aikana somekouhun aiheuttanut Timo Hännikäinen mainitaan kyselyvastauksissa muutamaan otteeseen. Itse aineistoanalyysiin pääsen tämän kyselyn kanssa kuitenkin vasta syksymmällä, kun lähden vierailevaksi tutkijaksi Tukholman yliopiston mediatutkimuksen laitokselle Existential Terrains tutkimusprojektiin.

Nyt kuitenkin pitää vielä nauttia kesästä (ja koirien riemuksi myös niistä kärpäsistä) ja saada nämä akuutit tekstit pois käsistä.

* Curtin, R., Presser, S., & Singer, E. (2000). The effects of response rate changes on the
index of consumer sentiment. Public Opinion Quarterly 64: 413–428.

Moore, D. L., & Tarnai, J. (2002). Evaluating nonresponse error in mail surveys. In: Groves, R. M., Dillman, D. A., Eltinge, J. L., and Little, R. J. A. (eds.), Survey Nonresponse, John Wiley & Sons, New York, pp. 197–211.

Advertisements

Jouluherkuista haaveillen

Ikkunan ulkopuolinen näkymä on lunta tulvillaan. Lunta on nietostunut jopa ikkunan alareunaan, jolloin lumimäärä näyttää vielä suuremmalta. Olen ollut uppoutuneena haastatteluanalyyseihin sekä artikkelin kirjoittamiseen. Eloren tammikuun määräaika painaa päälle joulukiireiden joukossa, mutta en osaa valittaa. Teksti lähti tahmeasti liikkeelle, mutta päästyäni vauhtiin on sivumäärä jo kiitettävästi kasassa. Nyt tarvitsee tekstille näyttää vain rankalla kädellä vesuria, muokata kirjoitusvirheet ja korjata viitteet paikoilleen.

Kyselyihin on vastannut jo 87 henkeä, joista olen (lisä)haastatellut sähköpostitse noin 47 henkeä. Osa kyselyyn vastanneista ei ole antanut sähköpostiosoitettaan lisähaastatteluja varten, joten olen joutunut tyytymään kyselyn antamiin tuloksiin. Hedelmällisin anti näyttäisi olevan mielipide- ja asennekysymyksilläni, joissa vastausasteikko on ollut 1-5. Analyysissä on ollut mukana 4 englanninkielistä natiivia, mutta pidän heidät kokonaisuudessa toistaiseksi mukana. Olen yrittänyt tavoittaa muita englanninkielisiä vastaajia, mutta pidän rajan kolmessa sähköpostissa. Jos kolmannen viestin jälkeen en saa vastausta, jätän yhteydenottopyynnöt siihen. Enhän voi pakottaa ketään osallistumaan.

Rajan ajattelin vetää 100 kyselyvastaukseen, joista toivon mukaan saisin lisähaastatella ainakin 60. Mielipidemittauksissa hajonta on ollut aika suurta. “Täysin samaa/eri mieltä” mittaavissa kysymyksissä prosentit ovat jakautuneet aika tasan 20-30% tienoille molempiin ääripäihin. Ainoastaan muutamassa kysymyksessä on ollut selkeää enemmistömielipidettä.

Ainoana harmina on tällä hetkellä vastaajien naispainotteisuus. Virtuaalimuistomerkkisivustot ovat selkeästi naisten suosiossa, mutta en silti usko, että esim. peleissä ja Facebookissa käyttäjät ovat pelkästään naisia. Havainnointitulosten perusteella asia ei ole näin. Jostain syystä en silti saa miesvastaajia heräteltyä. Mistähän se johtuu?

Joulu kuitenkin koputtaa ovella ja haaveilen jo joulupöydän antimista. Suklaahiirenä ja kalasyöppönä on vaikea keskittyä, kun parin päivän päästä saa herkutella niin, että napa raikaa!